Ajatuksia elämästä ja eläimistä

Juttua munasta

Tiistai 17.10.2017 - Laura Jormanainen

Kanaihminen ajautuu, varmaan vain omaa innostustaan, usein munakeskusteluihin. Niitä käydään milloin tuttavan munan ostajan, työpaikan aamukahviseuran tai milloin kenenkin kanssa.

Kaikkien tuntema kananmuna onkin loppujen lopuksi melko tuntematon juttu. Kyllä se keittää osataan ja paistaa sekä lisätä kakkutaikinaan, mutta moni muu juttu tuntuukin olevan ihan tietymättömissä. Näinpä tuli mieleeni listata tähän muutama munafakta, joihin olen käytännössä viime aikoina vastaillut ihmettelijöille :)

munat.jpg

Kanan munista ja munimisesta

  • Kana munii rodusta, iästä, olosuhteista ja muista muuttuvista tekijöistä riippuen noin 3-7 munaa viikossa. Tehotuotantoon jalostetut toki eniten, muut sitten oman lajinsa ja fiiliksensä mukaan.
  • Kana munii vaikka kanalassa ei olisi kukkoakaan, mutta tipuja ei ilman kukkoa tule niin kuin ei vauvojakaan putkahtele joka naisen huusholliin ihan tietämättä.
  • Pieni kana munii yleensä pienempiä munia kuin iso. Ja nuori aloitteleva munanputkauttelija tekee myös pikkumunia, kunnes munan koko kasvaa.
  • Normaalisti kaupassa myydään M-koon munia, joiden paino on 53-63g. Pienemmät ja isommat menevät lähinnä leipomoiden käyttöön. Meillä on kennossa sekalaisen kanasakin ansiosta sitä sun tätä kokoa. Suurin jumpura oli joskus liki 100 gramman möykky. Kävi sitä munantekijää jo vähän sääliksi.
  • Kananmunan keltuainen ei ole yhtä kuin tipu. Keltuainen on tipun ruokaa munassa oloaikana sekä heti kuoriutumisen jälkeen. Ruskuaispussi vetäytyy tipun mahaan juuri ennen kuoriutumista ja sillä ravinnolla tipu elää pari ensimmäistä päiväänsä, vaikkei muun ruuan äärelle älyyntyisikään. Itse tipu kehittyy hedelmöittyneessä kananmunassa olevasta munasolusta, jota ei hautomattomasta munasta huomaa.
  • Kanan syömä ruoka vaikuttaa munan makuun; mitä monipuolisempaa evästä, sen makoisammat munat ja tummemman keltaiset keltuaiset. Hailakka munankeltuainen tarkoittaa, että kana ei ole syönyt tuoreruokaa vaan yksipuolista rehua.
  • Kananmunia on valkoisia, ruskeita, vihreitä ja jopa tumman punertavia ja kaikkea siltä väliltä. Munia yksi kaikki. Eri rotuisten kanojen tuotoksia vain.


Munista ja niiden säilytyksestä

  • Kananmunaa ei tarvitse säilyttää jääkaapissa. Se säilyy ihan huoneenlämmössäkin, kunhan lämpötila ei kovasti vaihtele ja munat saavat olla rauhassa.
  • Myynnissä olevien munien ”parasta ennen” -päivä on 28 päivää munimisen jälkeen. Todellisuudessa kananmuna saattaa säilyä parikin kuukautta ihan huoletta.
  • Kananmuna säilytetään kennossaan tylppä pää ylöspäin. Munan ilmatasku on siellä tylpässä päässä.
  • Jos kotona munia säilyttää lämpimässä, niistä ei vahingossa tule tipuja. Hautoutuminen vaatii tasaisen noin 38 asteen lämmön, riittävästi kosteutta yms mitä olosuhteita ei kenenkään keittiössä liene.
  • Pilaantuneen munan erottaa hajusta. Se haisee järkyttävälle :( . Raa’an munan kunnon voi helposti testata laittamalla sen vesiastiaan: tuore muna menee pohjaan, pilaantunut pompahtaa pinnalle kuin pingispallo. Välimailla kelluskelevat ovat ihan käypää tavaraa vielä.
  • Kananmunaa ei saa pestä, koska silloin sen pinnassa oleva kalvo heikkenee, sen ilman- sekä pöpöjen läpäisykyky lisääntyy ja näin ollen säilyvyys huononee. Meillä pesästä kerättävät munat pyyhitään kuivalla paperilla irto-heinistä sun muista.


Millaisista oloista muna tulee

  • Kaupasta ostettavasta kananmunista selviää vain numerokoodin ensimmäisen numeron mukaan millaisessa kanalassa sen munineet kanat ovat eläneet. Kaikenlaiset ”onnelliset munat”, ”orsimunat” ja ”maalaismunat” sun muut ovat markkinamiesten myyntikikkoja. Lyhyt ja vähän mutkat suoriksi -oppimäärä kanan oloista:
    • 0 tarkoittaa luomukanalaa: kanojen ruoka on luomua, oikeata auringonvaloa pitää olla näkyvillä, lattialla pitää olla pehkuja tms missä kanat voivat kuopsutella mielensä mukaan. Kanoja saa olla tiloissa maksimissaan 6 neliön kokoisella alalla.
    • 1 on ulkokanalan tunnus: kanat pääsevät ulkoilemaan liki vuoden ympäri halutessaan. Sisätilat ovat kuin lattiakanalassa ja kanoja saa olla 9 nokkaa neliötä kohti.
    • 2 merkitsee lattiakanalaa missä kanat voivat vapaasti tallustella lattialla, munia pesiin ja nukkua orrella. Kanoja saa olla enintään 9 neliöllä.
    • 3 merkityt munat ovat virikehäkistä. Kanoilla ei ole lattiaa, vaan ne elävät verkkopohjaisissa häkeissä. ”Virike” tarkoittaa, että häkissä on pesä mihin munia ja orsi (olkoonkin vaikka metallipalkki lattialla) missä kököttää. Kaikki häkin kanat eivät välttämättä pääse pesään munimaan. Neliön kokoisessa tilassa kanoja saa olla 10.
  • Eli suomeksi sanoen; mitä pienempi numero, sen enemmän kana on saanut elää kanoiksi!
  • Nämä meikäläisten harrastajien kanat munineen eivät yleensä mene mihinkään noista kategorioista. Omistani lähinnä käyttäisin nimikettä ”lellittyjen kanojen munia”. Ne elävät kukkonsa kanssa omassa laumassaan, tuntevat toisensa, kuopivat pihamaalla, valitsevat itse pesänsä, hautovat ja hoitavat tipunsa, lehahtavat orsille nukkumaan ja niitä ei ole kahtakaan pesämökkineliölle. Pihamaata niillä on lisäksi ihan riittämiin ja siellä ne saavat ulkoilla päivittäin ihan pahimpia pakkasia lukuunottamatta. Meidän kanat syövät rehun ja kalkin lisäksi kaikkea horsmasta maan matosiin, kananrehusta kauraan ja omenista hirvenlihaan. Mielikuva vain jyviä nokkivasta kanasta ei ole se aito: kana on luonnostaan varsin kaikkiruokainen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kananmuna, muna, kana

Kanahulluuden alkumetrit

Lauantai 1.8.2015 - Laura Jormanainen

Ensin sitä odottaa sitä omaa ensimmäistä kanaansa ja tuunaa sille omasta mielestään täydellisen kanakoppi-idyllin, missä on hyvä mamman pikku kotkottajien viettää onnellisen kanan päiviä. Sitten istutaan kanalan kulmalla aamukahvilla ja kanankakkaan paljain jaloin käveleminen ei tunnu kuin hassulta.

Sitten odotetaan sitä ensimmäistä munaa kuin aurinkoa nousevaksi. Ja nouseenhan se, tai siis tipahtaa sinne täydellisen kanan täydelliseksi järjestelemään pesään. Sitä pikkuruista munaa varjellaan kaksin käsin keittiöön saakka eikä melkein raaskita kopsauttaa paistinpannulle. Vaan sitten kun raaskitaa, niin sitten on millä kehua kaikille kavereille miten järjettömän hyviä ne omat munat ovatkaan.

Eipä aikaakaan, kun ne kaikki kanaset munivat hienoihin pesiin ja munia kannetaan pikku korissa sisälle ja niitä kertyy läjäpäittäin eikä kenenkään kolesteroliarvot huushollissa kestä niiden kaikkien itse syömistä. Joten eipä mitään, lahjoitetaan kaverille ja anopille ja parille muulle tutulle.
Mitään järkeä ei ole siinä munamäärässä, kun niitä myyntilupia ei ole eikä hankita, mutta pälähtääpä mieleen miten ihana olisi, jos olisikin omia tipuja!

Ja ei kun kaikki konstit kehiin. Jätetään munia pesään odottamaan hautojaa, tehdään taikatemput ja mummon vinkit ja odotetaan  Ja kas. Jokuhan se alkaa hautoa.

Sitäpä sitten pitääkin taas päivystää ihan urakalla, että vieläkö se iltapäivällä lätsöttää siellä pesässä.. entäs illalla ja riemuvoitto on, kun se on vielä siellä huomisaamunakin! Enää 20 päivää ja meillä synnytään!!
Pitkät ovat ne päivät, kunnes sitten yhtenä päivänä munaläjästä kuoriutuu muutama pieni untuvikko. Siinä aikuinen kananpitäjä sitten loikkii innosta kiljuen pitkin pihaa kuuluttaen koko maailmalle, että MEILLÄ ON TIPUJA! Kiireellä keittämään niille munankeltuaista ja ryntäilemään kauppaan hakemaan rahkaa ja raejuustoa ja raastamaan kurkkua ja etsimään vesikippoa ja touhuamaan siinä ohessa kaikkea muutakin tuikitärkeää, jotta pienet pallerot saisi pidettyä hengissä. Siinä sitä taas menee tunti jos toinenkin kahvikupin kanssa tipolassa tipu-TV:n seurassa istuskellessa.

Vaan voi sitä huolen määrää, jos joku näyttää voivan kurjasti tai jokaisen ei ole nähnyt syövän tai juovan. Ja kakkiihan ne kaikki varmasti? Ja eihän niitä kukaan isompi nyt tallo tai hakkaa muuten hengiltä. Viikon päästä jo uskaltaa hengittää, jos ei muistanut ruokineen kellonlyömällä mennä tarkistamaan tilannetta.

Sittenpä sitä voikin jo ruveta sottailemaan, että onko ne lapset kukkoja vai kanoja. Kuka mitenkin päin niitä tutkii, kuvaa ja kääntelee ja kaikilta mahdollisilta kyselee ja toivoo kanavastausta. Ihan vaan siksi, että olisi se niiiin ihana saada ihan IKIOMA ensimmäinen melkein kuin itsetehty kana ja varsinkin sen muna. Sen parempia ei varmasti olekaan! Siitä en vielä tiedä mitään :)

Bertta_Tipi_ja_Sylvesteri_500x351.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotikanala, kana