Ajatuksia elämästä ja eläimistä

Viikonlopun loppu

Sunnuntai 22.5.2016

Kivan viikonlopun loppujärkytyksen sai aikaan tänään meille haettu uusi kanarouva, joka meidän rantasaunassa käydessämme oli ottanut ja lähtenyt kananpitävästä aitauksesta livohkaan. Kotiin tullessa menin laittamaan kanalan luukkua kiinni ja pääluku ei täsmännytkään  

Sen sijaan, että olisin saunapuhtaana heittäytynyt sohvalle katsomaan lätkää, olen taas itku-potku-harmituksen kanssa ryntäillyt pitkin pihaa, kyntänyt ruusupensaissa ja usuttanut koiria nuuskimaan pihapusikoita, että karkulainen löytyisi. Se, että Uroskin jätti jääkiekon ensimmäisen erän katsomatta ihan vaan etsiäkseen vaimon uutta kanaa, tulkittaneen aika isosti rakkaudenosoitukseksi 

Loppuviimeksi nuorikkokoira tavoitti karkurikanan perennapenkistä ja minä epätoivoisella, paksun muijan tiikerinloikalla sain sen haalittua kainaloon. 
Seurasi järkyttyneen kanan rääkykailotusta, johon tallessa olevat kanssasisaret vastasivat kohtuuttoman äänekkäällä epäjärjestyskaakatuksella. Kukko kiekui, kanat koilotti ja minun teki mieli itkeä onnesta, vaikka saunapuhtaudesta ei ollut enää tietoakaan.

Kaikki kanat kopissa, olematon oletettu karkureitti tukittu, multa pesty kyynärpäistä eikä Suomikaan ole vielä pahasti häviöllä. 
Kuittaan viikonlopun käsitellyksi.

Rontti_ja_orpit_500x400.jpg

Kommentoi kirjoitusta.