Ajatuksia elämästä ja eläimistä

Itsenäisyyspäivän juhlan tervehdyspuhe Tuupovaarassa 6.12.2014

Lauantai 6.12.2014 klo 19:33

Arvoisat sotiemme veteraanit, Lotat, hyvät juhlavieraat.

Itsenäisyyspäivä saa ajattelemaan ajassa taaksepäin, pidemmällekin kuin oma muistini riittää. Olen sitä sukupolvea, jolla ei ole omakohtaista kokemusta sota-ajasta, eikä sen jälkeisistä jälleenrakennuksen vuosikymmenistä. Olen 70-luvun onnellinen kasvatti, joka on saanut elää siinä Suomessa, jota aikaisemmat sukupolvet ovat varjelleet ja korjanneet. Olen saanut elää rauhassa, huolehdittuna, hoidettuna ja koulutettuna.

Lähimmäs sota-ajan tunnelmaa olen päässyt salaa kuuntelemalla Kokinvaaran mummolan iltahämärissä edesmenneen mummoni aikuisille kertomia lottamuistoja. Ukki ei omista rintamakokemuksistaan puhunut. Tai jos puhui, niin vasta sen jälkeen, kun pienet korvat olivat varmasti jossain ihan muualla. Heidän kaltaisiaan sotien veteraaneja Suomessa on tänään vielä 30 000 juhlimassa tätä itsenäisyyspäivää. Itsenäisyys ei kuitenkaan ole pelkästään menneisyyttä, vaan mitä suurimmassa määrin tätä päivää.

Nyky-Suomen hyvinvoinnin keskeltä nostetaan usein esiin kaikenlaisia ongelmia, joiden kanssa joudumme taistelemaan. Nyt uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koetetaan pärjätä kireässä taloustilanteessa, taistellaan työttömyyttä vastaan, yritetään helpottaa ahdingossa olevien perheiden arkea ja pyristellään milloin kiireen, tietotulvan tai ilmastonmuutoksen keskellä.

Ajat ovat omalla laillaan hankalia, mutta näistäkin selvitään sillä rohkeudella millä isovanhempamme ovat tästä maasta taistelleet ja sillä suomalaisella sisulla millä vanhempamme ovat sitä uusiksi rakentaneet. Yhteistyökykyisinä me tätä maata nyt ylläpidämme ja onneksemme lapsemme saavat sitä jatkossa myös rakastaa. Ei anneta mittasuhteiden vääristyä ja ongelmien tuntua suuremmilta kuin ne ovatkaan, sillä nämä tämän päivän haasteet ovat ratkaistavissa.

Minä tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että saan elää sellaisessa maassa, jossa minun ei tarvitse saatella miestäni eikä poikiani sotaan. Kukaan ei aja minua pois kotoani, ei vie omaisuuttani eikä minua vainoa.  Saan katsoa perinteisen Tuntemattoman sotilaani kotisohvalta, sytyttää sinivalkoiset kynttilät ja olla rauhassa.

Toivon, että tänä aikana me kaikki voimme olla iloisia ja onnellisia tästä itsenäisyydestämme; kunnioittaen menneiden sukupolvien tekemää työtä samalla eläen tätä päivää ja tehden tulevaisuudesta paras mahdollinen.

Omasta ja Joensuun kaupungin puolesta toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän yhteiseen juhlaan ja haluan sen tuoman tunnelman myötä toivottaa teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja Jumalan siunausta.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itsenäisyyspäivä